Tutustu vegaaniravintoloihin Helsingissä

Mitä tarkoitetaan vegaanisella ruoalla?

Vegaani ei syö mitään mikä kuuluu eläinkunnasta saataviin tuotteisiin. Vegaani ei esimerkiksi syö lihaa, kalaa, äyriäisiä eikä kanaa, vegaaniruoka Vegaani ei koskaan syö myöskään hunajaa, kananmunia, voita, juustoa tai muita maitotuotteita, kuten viiliä tai piimää. Vegaani tai muuta kasvisravintoa päivittäin nauttiva, (kuten laktovegetaristi tai lakto-ovo-vegetaristi saattaa olla siis ravintoloille haasteellinen asiakas, ellei kysymyksessä ole asiaan paneutunut kasvisraviintola.

Vegaaniset ravintolat palvelevat Helsngissä

Nykyaikainen ja trendikäs Soi Soi Kasvisravintola osoitteessa Vaasankatu 9, 00500 Helsinki, tarjoaa esimerkiksi mahtavia tofuburgereita, bataattiranskalaisia, vuohenjuusto- ja halloumisalaattia. Kasvisravintola OmNam, Annankatu 29 tarjoaa päivittäin monipuolista, raikasta, vegaanista ravintoa. Ala Carte -pöytä maistuvine herkkuineen on esillä keskiviikosta lauantaihin. Mitä olisikaan kasvisravintola ilman maistuvia nyhtökaura-annoksia, joten OATZ nyhtökaurabaari osoitteessa Urho Kekkosen katu 1, valmistaa todella maistuvia ruoka-annoksia.

Rento ja nuorekas Just Vege osoitteessa Vaasankatu 15 tarjoaa nopeaa ja herkullista vegaaniruokaa. Näyttelijä Satu Silvo, Silvoplee -ravintoloineen tarjoaa maistuvaa elävää ravintoa, eli puhdasta vegaaniruokaa osoitteessa Toinen linja 7, Helsinki. Ravintolassa on lisäksi tarjolla myös lämpimiä vegaanisia kasvisruokia ja suosittu smoothiebaari-kahvila.

Konttikahvila Cargo osoitteessa Ruoholahdenkatu 8 valmistaa sekä kasvis- että vegaaniruokaa unohtamatta terveellisiä ja maistuvia juhlabrunsseja.

Hesingin bulevardilla osoitteessa Bulevardi 15 sijaitsee Levant. Paikka tarjoaa aitoa ja maukasta Lähi-idän katuruokaa sekä runsaat meze-lautaset. Meze tarkoittaa herkullisia alkupaloja, kuten viininlehtikääryleitä, leivänpaloja, oliiveja, maustettua jogurttia ja tomaatti-persilja tahnaa.

Suomen ensimmäinen kasvisravintola

Suomen ensimmäinen kasvisravintola perustettiin Helsinkiin jo vuonna 1894. Kaupungistuminen ja teollinen vallankumous toi lisää myötätuulta veganismin purjeisiin ja liharuokien alkuperästä, eläintä kunnioittavista tuotantomenetelmistä ja lihan säilyvyydestä oltiin kiinnostuneita sekä moniin lihantuotantoon kuuluviin seikkoihin haluttiin huomattavia parannuksia. Ennen ensimmäistä maailmansotaa, eli vuoden 1913 aikoihin vegetarismi oli levinnyt Helsingistä myös muualle Suomen isompiin kaupunkeihin. Monet vuosisadan alussa vegetaristeiksi ryhtyneet, aloittivat prosessin nimenomaan uskonnollsista syista.

Kuitenkin, 1980-luvulle asti perinteinen suomalainen ruokavalio oli enimmäkseen kasvispohjaista ja lihaa syötiiin vain juhlapäivinä. Globalisaation myötä lihan kulutus lähti huimaan nousuun ja esimerkiksi broileri löysi tiensä suomalaisten ruokapöytiin.

Nykyään ihmiset ovat vegetaristeja monista eri syistä ja heitä kiinnostavat ruoan terveellisyys, pienempi hiilijalanjälki tai eettisyys. kuten eläinten oikeudet, ympäristövaikutukset tai uskonnolliset ja aatteelliset syyt.

Leave a Reply

Your email address will not be published.