Minkälainen on Suomalainen keittiö?

Suomalaisen ruokakulttuurin tiedetään aikoinaan saaneen vaikutteita sekä lännestä että idästä. Suomeen kehittyi kaksi isohkoa ruokakulttuurialuetta, jotka olivat läntinen ja itäinen alue. Suomen jakautuessa maakuntiin, kehittyivät omat, myös nykyisin suosiossa olevat ruokaperinteet.

Maakuntien perinneruoat

Entiseen aikaan useimmat taloudet elivät omavaraistaloudessa, eli tarvittavat raaka-aineet viljeltiin ja tuotettiin joko kokonaan tai osittain itse. Lähiruokaa, kuten marjoja, sieniä, omenoita ja riistaa käytettiin aterioiden valmistuksessa melkein kokonaan. Leivät leivottiin itse, melkein jokaisella paikkakunnalla oli kanala tai useampi ja kalastus oli suuressa arvossa.

Syntyivät maakuntien perinneruoat, jotka yleisesti jaetaan seuraaviin:

Satakunnan maakuntaruuat, Ahvenanmaan ja Kainuun ruokakulttuurit, Lapin ruokakulttuuri, Hämeen ruokakulttuuri, Uudenmaan ruokakulttuuri,

Savolaiset perinneruoat, Karjalan ruokaperinteet ja Pohjanmaa.

Ruokia maakunnista

Jokaisella maakunnalla on omat ruokaperinteensä, mutta esimerkiksi sodan aikana Karjalan evakkojen mukana uusia ruokalajeja tuli myös muualle Suomeen. Näistä voidaan mainita karjalanpaisti, karjalanpiirakat, hapankaali ja hapankurkut sekä etikkapunajuuret.

Satakuntalaisia perinneruokia ovat muun muassa klimppisoppa, ohraryynipuuro ja Rauman lapskoussi, eli satakuntalainen merimiespata.

Ahvenanmaan ruokakulttuuriin kuuluu suurimpana kalaruoat, merenkulku ja kalastus ovat muokanneet paljon ahvenanmaalaista ruokakulttuuria.

Suomalainen arkiruoka nykyään

Kotona, työssä ja koulussa suosittuja ovat: makaronilaatikko, hernekeitto, maksalaatikko, lihapullat, kalapuikot, perunamuusi ja nakit.

Monet syövät vihanneksia alle suositusten, eli 500 grammaa päivässä alittuu liiankin usein. Leipää syödään monien aterioiden yhteydessä, vaikka toiset ruokasuuntaukset ovat välillä vähentäneet hiilihydraattia sisältävien tuotteiden käyttöä. Kevyt-tuotteita syötiin ahkerasti 2000 -luvun alussa, sen jälkeen esimerkiksi voin ja kananmunien käyttö on lisääntynyt. Viime vuosina kasvisbuumi on tehnyt tehokkaasti tuloaan, esimerkiksi härkäpavusta ja nyhtökaurasta valmistettujen tuotteiden avulla.

Suomalaisen ruoan tulevaisuus

Maatilojen ja peltojen väheneminen vaikuttaa heikentävästi kotimaiseen ruoantuotantoon. Metsien rikkaudet, kuten marjat, sienet ja riista pitäisi ottaa

suomalaisen ruokavalion tärkeiksi kulmakiviksi, jotka ovat samalla aitoa lähiruokaa. Kalastuksen suosio on jälleen uudessa nousussa. Riistan hankinnan keskittyminen tietyille alueille ja riistan kalleus ovat negatiivisia asioita, jolloin kaikki ravintolat ja ruokapaikat eivät korkean hinnan vuoksi ole ottaneet riistaa valikoimiinsa. Maahanmuutto tuo jatkuvasti uusia ruokasuuntauksia Suomeen ja pikaruokien, kuten hampurilaispaikkojen ja pizzerioiden suosio on pysynyt tasaisena vuosikausia ja nykyään kyseisissä paikoissa tarjotaan muun muassa ravitsevia salaatteja.