Suomalainen keittiö Helsingin kasinoilla

Suomalaiset perinneruoat

Suomalainen perinneruokakulttuuri perustuu kotiruokaan ja kotileivontaan. Vasta 1800-luvulla Suomeen saatiin kaupallisia leipomoita. Suomalaiseen keittiöön on saatu vaikutteita sekä lännestä että idästä. Laadukkaat ja tuoreet raaka-aineet, juurekset ja kasvikset ovat suomalaisen perinneruoan perusta.

Jokamiehenoikeuksilla on pitkät perinteet Suomessa. Metsän antimia on saanut jokainen poimia ja vapaasti kerätä. Lakkaa, puolukkaa ja mustikkaa on kerätty mehuksi ja hilloksi. Kalastus on tuonut järvien ja muiden vesistöjen antimia pöytään. Ahven on kuulunut yleisimpiin ruokakaloihin heti silakan jälkeen.

Ruokaviljoiksi Suomessa on kautta aikain kasvatettu ohraa, vehnää, ruista ja kauraa, jotka aikanaan valmistettiin puuroiksi. Leipä hapatettiin jo esikristillisenä aikana.

Peruna yleistyi 1860-luvun suurten nälkävuosien jälkeen Suomessa 1880-luvulla. Kotipuutarhat, omenapuut ja marjapensaat yleistyivät 1910-luvulla. Peruna ja läskisoosi, puurot, hernekeitto, silakka, silakkalaatikko ja muut laatikot, kiisselit, ohukaiset ja pannukakut olivat 1920-luvun suomalaista ruokakulttuuria. Niihin aikoihin ensimmäisinä tuontihedelminä alettiin Suomeen tuoda banaaneja. Juomana oli maito, piimä ja kalja.

Karjalanpaisti ja -piirakat yleistyivät koko maassa 1950-luvulla samoin kaali- ja lihakeitto, lihamureke, nakkikastike ja makaronilaatikko. 1960-luvun kotiruokakulttuurissa suosittiin jauheliha- ja makkarakastikkeita, peruna-, liha-, kala- ja hernekeittoa sekä ranskanleipää ja maksalaatikkoa.

Suomen pohjoinen sijainti ja sääolojen vaikutus suomalaiseen keittiöön

Lyhyt ja viileä viljelykausi on vaikuttanut olennaisesti suomalaisen ruokakulttuurin kehitykseen. Satotaso on vain puolet Etelä-Euroopan satotasosta. Viljelykauden sääolosuhteet vaikuttavat satotasoon. Nykyisin maanviljelijöiden on helpompaa seurata satotasoihin vaikuttavia säätekijöitä maatalouden sääpalvelun maatalous-mobiili avulla, josta löytyy maakuntakohtaisia sääennusteita kasvukauden vaiheisiin.

Online-kasinot verrattuna kivijalkakasinoihin

Nettikasinot, kuten Casino Epoca, ovat eeppisiä online -pelipaikkoja, joista löytyy kasinopelejä laidasta laitaan. Nettipelin jälkeen on mukava nauttia suomalainen menu vaikka Helsingin Katajanokan Kasinolla.

Patakakkonen

1970-luvulla Yle alkoi esittää televisiossa mustavalkoista ruokaohjelmaa Patakakkonen, jossa kokit Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo valmistivat terveellistä suomalaista kotiruokaa ja käyttivät raaka-aineina mm. poroa, silakkaa ja sieniä.

Suomalainen keittiö Katajanokan kasinoilla

Helsingin Katajanokalla avattiin vuonna 1913 ravintola Katajanokan Kasino, joka toimi venäläisupseerien kasinona viisi vuotta ja siirtyi myöhemmin suomalaisupseerien käyttöön. Nykyisin kasino kuuluu Katajanokan upseerikerho ry:lle, kasinotoimintaa ei enää ole, mutta ravintoloitsijana toimii Royal Ravintolat Oy, joka on ollut suomalaisen ravintola-alan suurin yksityinen ravintolayritystoimija ja markkinoi itseään Suomen intohimoisimpana ravintola-alan yrityksenä.